Sarkasmia peliin
Sarkasmi on nokkeluuden korkein muoto, mutta älykkyyden alhaisin muoto. Vai miten päin se nyt olikaan? Oma pääni, kun sille päälle sattuu, on muodostunut paitsi sarkastiseksi, myös varsin isokokoiseksi - ylioppilaslakin kokoakaan ei löytynyt normikaupoista, vaan sellainen piti hakea erikseen suuripäiden osastolta Stockmannilta asti ja koko oli 62.
Elämä opettaa, sanotaan. Vai opettaako Curling lopulta enemmän kuin elämä yhteensä? Katsotaanpa asiaa yhden ottelutapahtuman verran yhden joukkueen näkökulmasta. Satunnaisen lukijan on tarkoitus ottaa tämä kuvaus ottelusta sarkastisella huumorilla. Curling on hieno peli ja tämä lause ei ole sarkasmi. Alla kuvatut tapahtumat ovat totta.
Sarkastinen ottelu
On synkkä ja aurinkoinen talvi-ilta. En sentään ole niin kyvytön kirjoittajana, että aloittaisin Jaska Jokusen koiran, Ressun, kirjailijaharrastuksen joka kertaisella aloituslauseella. Muokkasin Ressun aloitusta peräti useamman sanan verran ja päädyin vahvaan sarkasmiin. Siis, on synkkä, mutta aurinkoinen talvi-ilta.
"Hienosti tehty", toteaa sisäinen sarkastikkoni ja jatkaa sarkastisesti: "Hyvä aloitus varsinaiselle tarinalle."
Sisäinen sarkastikkoni kommentoi myös päässäni : "Onpa erinomainen blogipäivityksen alku. Hienoa."
Keltaiset vastaan punaiset
Niin, on siis edelleen synkkä ja talvinen ilta. Keltaisiin sonnustautunut joukkue on saapunut jo curlinghallille myöhässä, minuuttia yli otteluohjelmaan merkityn alkamishetken. Joukkueen kakkosheittäjä on saapunut paikalle kylläkin ajoissa, mutta ilmoittaa muulle porukalle hetkeä ennen ottelun alkua:
"Jätkät hei, pelille on nyt hyvät enteet, unohdin harjani kotiin."
"Koitetaan nyt tsempata kuitenkin", kapteeni toteaa melko värittömään, sarkasmin täyttämään sävyyn, sillä mahdollisuudet sarjavoittoon ovat lipuneet jo aikapäiviä sitten.
"Ja ottelun jälkeen sitten kaikki suoraan kotiin nukkumaan. Ei mennä baarin kautta, huomenna on tärkeä turnaus alkamassa", toteaa kolmosheittäjä heittäen ns. täyssarkasmin.
Viimeisen pään etua arvottaessa joukkue seuraa tarkkana pyörivää kiveä, kumpi saa edun. Ohikulkeva naispelaaja toteaa julmalla sarkasmilla: "Joukkueenne näyttää olevan hyvässä kuosissa, kuten ennenkin. Onnea peliin."
Arvonta päättyy kapteenin puolisarkasmiin : "Hienoa, että päästään heittämään ensimmäisenä."
Vihdoin päästään aloittamaan ja joukkueen ykköstykki on jo hakilla. Kippari on näyttänyt heittopäätyä kohti keskisor... eikun keskisuojaa ja toinen harjaajista ohjeistaa varmuuden vuoksi neljäsosasarkasmilla vielä heittäjää : "Heitä läpi, katsotaan, mitä kippari sanoo."
Ykkösheitto kuitenkin onnistuu todella hienosti ja päätyy pyydettyyn keskisuojaan. Toisella kivellä lähdetään kiertämään keskelle, jos nyt heittopääty jotain ymmärsi kipparin sarkastisista merkeistä. Sekin heitto onnistuu hienosti ja olematta alkuunkaan sarkastinen, päätyy takapesän reunalle, juuri ja juuri koskettamaan pesää.
"Hyvä alku, toinen kivistä onnistui", toteaa äärisarkastikoksi havaittu kolmosheittäjämme, joka on joukkueen paras harjaamaan - hampaitaan.
Kakkosheittäjän kierteet purevat jo paremmin ja pari keskikiveä saadaan osittain suojien taakse. Kipparikin nostaa neljännen kiven jälkeen peukaloa heittopäätyä kohden, mutta jää epäselväksi, oliko kyseessä aito into hyvistä heitoista vai puolikuiva ja väljähtynyt sarkasmi.
Kolmosheittäjän toisen heiton pilaa ykkösheittäjä, joka toteaa heittoon keskittyvälle pelitoverilleen : "Miten kotona menee?"
Heitto epäonnistuu, kolisee suojiin, vastustaja tekee helpon tuplan ja vastustaja on yhtäkkiä neljän pisteen vauhdissa. Kippari näyttää jälleen peukaloa toisesta päästä.
Viimeistä edellinen heitto on kapteenille tärkeä, mutta näyttää kohtuullisen helpolta. Pitäisi saada noja kahta keskikiveä vasten, että pelastettaisiin maksimissaan vastustajalle ykkönen ja jäisi mahdollisuus itselle jopa kolmeen. On sarkasmittakin selvää, että heitto menee ohi ja pitkäksi, varakipparin kiittäessä heitosta toteamalla : "Hyvä heitto, vain vähän liian kova."
Vastustaja heittää sitten suojan ja pesässä on nyt neljä vastustajan kiveä. Hyvällä heitolla itselle otettaisiin ykkönen, mutta kun kippari heittää ohi ja tönäisee vielä oman kivenkin takapesästä pois, vastustaja varastaa viisi. Varakippari kiittää heitosta toteamalla curlinghenkisesti: "Hyvä heitto, vain vähän ohi".
Tässä vaiheessa harjaajat antavat kippareilleen sarkastiset aplodit. Peli paranee hieman, mutta turpiin tulee 15-2. Kopissa pelin jälkeen kippari antaa sarkastista palautetta: "Ykkösheittäjämme heittoasento oli tänään jäntevämpi, pidä se jatkossakin. Ja hei, tänään heiteltiin hyvällä fiiliksellä. Ei tosin kiviä, vaan sarkasmeja."
The end
Sarkasmi on nokkeluuden korkein muoto, mutta älykkyyden alhaisin muoto. Vai miten päin se nyt olikaan? Oma pääni, kun sille päälle sattuu, on muodostunut paitsi sarkastiseksi, myös varsin isokokoiseksi - ylioppilaslakin kokoakaan ei löytynyt normikaupoista, vaan sellainen piti hakea erikseen suuripäiden osastolta Stockmannilta asti ja koko oli 62.
Elämä opettaa, sanotaan. Vai opettaako Curling lopulta enemmän kuin elämä yhteensä? Katsotaanpa asiaa yhden ottelutapahtuman verran yhden joukkueen näkökulmasta. Satunnaisen lukijan on tarkoitus ottaa tämä kuvaus ottelusta sarkastisella huumorilla. Curling on hieno peli ja tämä lause ei ole sarkasmi. Alla kuvatut tapahtumat ovat totta.
Sarkastinen ottelu
On synkkä ja aurinkoinen talvi-ilta. En sentään ole niin kyvytön kirjoittajana, että aloittaisin Jaska Jokusen koiran, Ressun, kirjailijaharrastuksen joka kertaisella aloituslauseella. Muokkasin Ressun aloitusta peräti useamman sanan verran ja päädyin vahvaan sarkasmiin. Siis, on synkkä, mutta aurinkoinen talvi-ilta.
"Hienosti tehty", toteaa sisäinen sarkastikkoni ja jatkaa sarkastisesti: "Hyvä aloitus varsinaiselle tarinalle."
Sisäinen sarkastikkoni kommentoi myös päässäni : "Onpa erinomainen blogipäivityksen alku. Hienoa."
Keltaiset vastaan punaiset
Niin, on siis edelleen synkkä ja talvinen ilta. Keltaisiin sonnustautunut joukkue on saapunut jo curlinghallille myöhässä, minuuttia yli otteluohjelmaan merkityn alkamishetken. Joukkueen kakkosheittäjä on saapunut paikalle kylläkin ajoissa, mutta ilmoittaa muulle porukalle hetkeä ennen ottelun alkua:
"Jätkät hei, pelille on nyt hyvät enteet, unohdin harjani kotiin."
"Koitetaan nyt tsempata kuitenkin", kapteeni toteaa melko värittömään, sarkasmin täyttämään sävyyn, sillä mahdollisuudet sarjavoittoon ovat lipuneet jo aikapäiviä sitten.
"Ja ottelun jälkeen sitten kaikki suoraan kotiin nukkumaan. Ei mennä baarin kautta, huomenna on tärkeä turnaus alkamassa", toteaa kolmosheittäjä heittäen ns. täyssarkasmin.
Viimeisen pään etua arvottaessa joukkue seuraa tarkkana pyörivää kiveä, kumpi saa edun. Ohikulkeva naispelaaja toteaa julmalla sarkasmilla: "Joukkueenne näyttää olevan hyvässä kuosissa, kuten ennenkin. Onnea peliin."
Arvonta päättyy kapteenin puolisarkasmiin : "Hienoa, että päästään heittämään ensimmäisenä."
Vihdoin päästään aloittamaan ja joukkueen ykköstykki on jo hakilla. Kippari on näyttänyt heittopäätyä kohti keskisor... eikun keskisuojaa ja toinen harjaajista ohjeistaa varmuuden vuoksi neljäsosasarkasmilla vielä heittäjää : "Heitä läpi, katsotaan, mitä kippari sanoo."
Ykkösheitto kuitenkin onnistuu todella hienosti ja päätyy pyydettyyn keskisuojaan. Toisella kivellä lähdetään kiertämään keskelle, jos nyt heittopääty jotain ymmärsi kipparin sarkastisista merkeistä. Sekin heitto onnistuu hienosti ja olematta alkuunkaan sarkastinen, päätyy takapesän reunalle, juuri ja juuri koskettamaan pesää.
"Hyvä alku, toinen kivistä onnistui", toteaa äärisarkastikoksi havaittu kolmosheittäjämme, joka on joukkueen paras harjaamaan - hampaitaan.
Kakkosheittäjän kierteet purevat jo paremmin ja pari keskikiveä saadaan osittain suojien taakse. Kipparikin nostaa neljännen kiven jälkeen peukaloa heittopäätyä kohden, mutta jää epäselväksi, oliko kyseessä aito into hyvistä heitoista vai puolikuiva ja väljähtynyt sarkasmi.
Kolmosheittäjän toisen heiton pilaa ykkösheittäjä, joka toteaa heittoon keskittyvälle pelitoverilleen : "Miten kotona menee?"
Heitto epäonnistuu, kolisee suojiin, vastustaja tekee helpon tuplan ja vastustaja on yhtäkkiä neljän pisteen vauhdissa. Kippari näyttää jälleen peukaloa toisesta päästä.
Viimeistä edellinen heitto on kapteenille tärkeä, mutta näyttää kohtuullisen helpolta. Pitäisi saada noja kahta keskikiveä vasten, että pelastettaisiin maksimissaan vastustajalle ykkönen ja jäisi mahdollisuus itselle jopa kolmeen. On sarkasmittakin selvää, että heitto menee ohi ja pitkäksi, varakipparin kiittäessä heitosta toteamalla : "Hyvä heitto, vain vähän liian kova."
Vastustaja heittää sitten suojan ja pesässä on nyt neljä vastustajan kiveä. Hyvällä heitolla itselle otettaisiin ykkönen, mutta kun kippari heittää ohi ja tönäisee vielä oman kivenkin takapesästä pois, vastustaja varastaa viisi. Varakippari kiittää heitosta toteamalla curlinghenkisesti: "Hyvä heitto, vain vähän ohi".
Tässä vaiheessa harjaajat antavat kippareilleen sarkastiset aplodit. Peli paranee hieman, mutta turpiin tulee 15-2. Kopissa pelin jälkeen kippari antaa sarkastista palautetta: "Ykkösheittäjämme heittoasento oli tänään jäntevämpi, pidä se jatkossakin. Ja hei, tänään heiteltiin hyvällä fiiliksellä. Ei tosin kiviä, vaan sarkasmeja."
The end
